TUTKIMUKSET, HANKKEET JA KEHITYSTYÖ
Seinäjoen yksityisessä varhaiskasvatuksessa on tehty laadun arviointi, joka koski Seinäjoen yksityisiä varhaiskasvatustoimijoita. Laadun arviointiin liittyen varhaiskasvatuksen eri yksiköissä on kerätty 1352 havaintoa Reunamo Education Research Oy:n Kehittävä Palaute -menetelmän avulla. Arviointi pohjautuu Varhaiskasvatuslaissa (24 §) kunnille annettuun velvoitteeseen. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, onko ohjaavissa asiakirjoissa ja laissa asetetut tavoitteet saavutettu käytännön toiminnassa. Se antaa myös laajan ja monipuolisen tietopohjan käytännön toiminnan kehittämiseksi varhaiskasvatussuunnitelmaperusteisesti ja sen tuloksia hyödynnetään arjen toimintoihin. Arvioinnissa selvitettiin
Seinäjoen varhaiskasvatuksen pedagogiset vahvuudet ja kehittämisen kohteet yksityisissä päiväkodeissa: Vahvuuksia: Lasten vertaissuhteiden äärellä ilo ja riemu kukoistavat. Positiivisia emootioita on havaittu jo pidemmän aikaa runsaasti. Lasten vertaiskohtaamiset ovat nousseet merkittävästi ja ovat nyt korkeimmillaan verrattuna aikaisempiin toimintakausiin. Lasten keskinäiselle leikille löytyy tilaa, joka on lisännyt myös liikkumista. Vapaan leikin aineistossa nähdään, että etenkin vapaan leikin aikana korostuu lasten korkea sitoutuneisuus ja intensiivinen, kestävä toiminta. Lasten omissa leikeissä päästään usein flow-tilaan, jossa luovuus, sitkeys ja keskittyneisyys pääsevät valloilleen. Fyysisen leikin osuus on lisääntynyt, mikä liittyy vapaan leikin lisääntymiseen.
Kehitettävää: Leikin tukemiseen tulee kiinnittää vahvemmin huomiota – sisällä ja ulkona . Tuetun leikin määrä on entisestään laskenut merkittävästi. Aikuisen tukemaa leikkiä on huolestuttavan vähän edellisiä toimintakausia selkeästi vähemmän. Tuetun leikin vakiinnuttamista osaksi toimintaa suositellaan, sillä se auttaa lapsia kiinnittymään tilanteisiin, jossa yhteisen todellisuuden jakaminen vahvistaa lasten osallisuutta ja oppimista. Yhdenvertaisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeä tunnistaa ketkä lapsista pääsevät mielekkään tekemisen äärelle ja ketkä jäävät rikkaan yhteisleikin ulkopuolelle? Leikkiä tulee tarkastella ennen kaikkea oppimisympäristöjen ja aikuisen roolin näkökulmasta. Aikuinen osallistuminen lisää turvaa ja avaa ovet lasten lähikehityksen vyöhykkeelle. Tulosten mukaan lasten vertaistoiminta on lisääntynyt ja varhaiskasvatuksessa leikitäänkin paljon, mutta aikuisen osallistuminen on vähentynyt ja toiminnan valvova ote lisääntynyt. Perushoito ja päivittäiset rutiinit (ruokailu, wc, pukeminen, lepo jne.) vievät päivistä ison osan. Nämä lapsille tärkeät rutiinit lisäävät psykologista turvaa ja aikuisten läsnäolo on tärkeää. Näissä kohtaamisen hetkissä lasten sitoutuneisuus jää vähäiseksi, joten tilanteisiin kaivataan suunnittelua ja pedagogisia tavoitteita.
Koko kaupungin osalta on tuloksista tehty myös yhteenveto ja se on julkistettu 13.11.2024 kasvatus- ja opetuslautakunnalle. Tutkimus – ja laadunvarmistustyö jatkuvat edelleen kuluvalla toimintakaudella Reunamo Education Research Oy:n Kehittävä Palaute -menetelmän avulla.
Lisätietoa: Leena Lahtinen, toimitusjohtaja, Reunamo Education Research Oy
|